Jokainen vanhempi on varmasti nykynuorten kasvaessa saanut käsiinsä päätösvallan siitä, minkälainen tietokone tulee jälkikasvulle hankkia. On olemassa niin useita eri vaihtoehtoja ja eri käyttötarkoituksiin tehtyjä koneita, että tietämättömän ihmisen on hyvinkin hankala löytää juuri sitä oikeaa kappaletta kaiken ylitarjonnan joukosta. Ihmisten tietous tuppaa jämähtämään lähinnä pelikoneisiin ja kannettaviin, eikä heitä siitä voi moittia, mutta kun käyttötarkoituksia on jumalaton määrä, on olemassa valtavasti muitakin vaihtoehtoja.
Ensimmäiset tietokoneet kehiteltiin pääasiassa sotilaskäyttöön 1940-luvulla, jolloin käyttöoikeudet olivat vain valtiolla, ja tietokoneet olivat kookkaita, jopa ison huoneen kokoisia keskuksia. Seuraavalla vuosikymmenellä julkaistiin jo ensimmäinen sarjavalmisteinen malli, josta eteenpäin koneita käytettiin lähinnä vain tekniseen laskentaan. Varsinaisten mikrotietokoneiden valmistus aloitettiin kuitenkin 1980-luvulla, jolloin IBM PC, Apple ja nykypäivänä tuntematon Commodore-64 aloittivat kehittää koneita enemmän huvi- kuin hyötykäyttöön. Tässä vaiheessa tietokoneiden koko oli jo pienentynyt huomattavasti alkuperäisestä, jolloin isoimmatkin koneet olivat kotikäyttökokoisia, ja tällöin myös vanhanaikaiset kirjoituskoneet korvattiin talouksista pääasiassa tietokoneilla. Vuosituhannen vaihteen tienoilla tietokoneet muodostuivat enemmän tai vähemmän päivittäiseksi käyttövälineeksi niin työn kuin huvinkin puolesta, ja samoihin aikoihin myös esimerkiksi autoihin alettiin asentaa ajotietokoneita, ja eri kodinkoneita elektronisoitiin myös huimaa vauhtia. Tämän vuosituhannen puolella kaikki tietävät mikä on tietokone ja mitä sillä tehdään. Koneita käytetään lähestulkoon jokaisessa kotitaloudessa tai työpaikassa päivittäin, niitten kapasiteetin riittäen kaikista vaativimpiinkin työtehtäviin.
Tietokoneiden kehityksen odotetaan kasvavan tulevaisuudessa edelleen ja jatkuvasti, ihmiskunta ja tekniikka tulevat tietokoneistumaan suuremmissa määrin. Kehitykseen lasketaan myös fakta, että yhä suurempien ja vaativimpien tehtävien siirto tietokoneille tulee mahdollistumaan lähitulevaisuudessa.
Kautta aikain tietokoneen toiminta on perustunut suurimmaksi osaksi elektronisiin piireihin, vaikkakin eri toteutustapoja on runsas määrä. Normaaleissa tietokoneissa niiden ohjelmistot ja tiedot ovat dataa, joka on tallennettu muistiin. Joissain vanhemmissa ja harvinaisemmissa arkkitehtuureissa tiedot ja ohjelmat ovat eri muisteissa. Koneen toimintaa ohjaa prosessori, joka ohjaa tietokoneen kaikkia toimintoja konekielisten käskyjen mukaan. Näitä prosessoreita, tai maallisemmin ilmaistuna suorittimia, on nykyään tavallisissa tietokoneissa keskimäärin neljä yhdellä piirillä, kun taas supertietokoneiden ja hyvin suurten palvelimien piireissä saattaa niitä olla jopa tuhansia. Muita käytännönläheisesti kuvailtavia piirejä ovat muun muassa myös näytönohjaimet, jotka muuttavat tallennetut näyttömuistin kuvat laitteille sopiviksi, silmin selvästi havaittaviksi signaaleiksi.
Sitten itse artikkelin pääaiheeseen, eli eri käyttötarkoituksiin ja -malleihin:
Periaatteessa tietokoneet pystyvät suorittamaan kaikki samat tehtävät, on niissä silti huimasti eroja. Näitä eroja mitataan omanlaisillaan testeillä, joilla mitataan suorituskykyä kaikenlaisissa tehtävissä. Merkittävimmät tekijät niin testien kuin kuluttajankin kannalta ovat tietokoneen vakaus, fyysisesti mitattu koko, virrankulutus, ohjelmistot ja ennen kaikkea käyttö- ja hankintakustannukset. Esimerkiksi kannettavan tietokoneen suorituskyky ei ole kovin päätähuimaava, mutta se sopii tavalliseen Internet käyttöön loistavasti, sekä pyörittää myös erityyppisiä toimisto-ohjelmia ja myös esimerkiksi vähemmän tilaa vieviä, kevyitä ohjelmia ja pelejä. PC:t, eli pöytätietokoneet, ovat taas suorituskyvyltään huimasti parempia, ja mahdollistavat raskaidenkin ohjelmien käytön, kuten kaikenlaiset kuvan- ja videonkäsittelyohjelmat, suuremmat ohjelmistot sekä esimerkiksi suuren suorituskyvyn vaativien pelien pyörittämisen. Mukaan lasketaan myös supertietokoneet ja suuret palvelimet, jotka taas eivät tavallisen käyttäjän saavutettavissa juurikaan ole, niiden ollessa pääasiassa edelleen vain valtioiden sekä joidenkin yksityisten toimijoiden omistuksessa ja käytössä.
Jokaisen tietokoneen hankkijan tuleekin käydä läpi eri vaihtoehdot ja punnita sen käyttötarkoitukset tarkkaan. Mikäli tarpeet vaativat ”vain” kannettavan tietokoneen, eli pääarvo on käytännössä netissä surffailu ja toimistotöiden teko, on se silloin kannattavampi. Kun taas tarvitsee koneen jonka suorituskyky mahdollistaa laajan skaalan eri ohjelmistoja, on taas pöytätietokone parempi hankinta, sen kuitenkin ollessa kustannuksiltaan ja hankinta-arvoltaan kalliimpi.