Kävin jonkin aikaa sitten, eräillä kansainvälisillä suurmarkkinoilla. Ne ovat aina olleet suosikkejani, kaikista markkinoista, mitä Suomessa järjestetään. Suurmarkkinoilla on yleensä ruokakojuja, jotka tarjoavat ruokaa eri maista. Ulkomaisista ruokakojuista voi löytää vaikka mitä eksoottisia herkkuja, maisteltavaksi. Viimeksi kansainvälisillä suurmarkkinoilla meni koko päivän, kun aina löytyi vain uusia kojuja, joissa halusi käydä, ja joiden tarjontaa oli pakko päästä tutkimaan. Markkinoiden tunnelma on kyllä jotain, mitä ei korvaa mikään. Seikkailimme ystäväni kanssa torilla, johon myynti- ja ruokakojut olivat pystytettyinä. Matkamme markkinoille alkoi jo aamulla, kun hyppäsimme seutuliikenteen bussin kyytiin, joka vei meidät viereisellä paikkakunnalla järjestettäville markkinoille. Bussissa matkustamisessa, on omanlainen tunnelmansa silloinkin, kun matka on suhteellisen lyhyt. Lähdimme niin aikaisin lauantaiaamuna, että bussissa oli minun ja ystäväni lisäksi, vain vanhoja mummoja ja pappoja, mikä sekin osaltaan lisäsi positiivista, rentoa tunnelmaa päiväämme. Kuuntelimme vanhoja suomalaisia iskelmähittejä, ja rallattelimme menemään bussin kyydissä. Jo matkakin alkoi niin hyvin, että tiesimme ystäväni kanssa molemmat, että tästä oli tulossa hyvä päivä.
Saavuimme noin 40 minuutin mittaisen bussimatkan jälkeen torille jo varhain, jossa päätimme heti ensimmäisenä, mennä perinteisille munkkikahveille Torikahvilla Kannu & Kuppi -nimiseen paikkaan. Oli muuten maistuvat munkit, eikä kahvissakaan ollut valittamista. Saimme munkit syötyämme, pienen sokeripiikin, jonka voimalla lähdimme vaeltamaan kohti torikojuja. Aloitimme osiosta, jossa oli myytävänä kaikkea käyttötavaraa, kuten keramikkaa, puisia esineitä, sekä paljon muuta hauskaa. Sen jälkeen kun olimme löytäneet kassit täyteen kaikkea enemmän ja vähemmän tarpeellista itselle, ja vaimoillekin ostaneet pitsiset pöytäliinat tuliaisiksi, olimme valmiina siirtymään eteenpäin osioon, jossa eksoottiset ruokakojut sijaitsivat. Emme olleet uskoa silmiämme. Joka puolella ympärillämme, oli kojuja, joissa oli toinen toistaan herkullisemman näköisiä ruokia. Pitkän harkinnan jälkeen, päätimme ottaa hieman intialaista ruokaa, jonka jälkeen kokeilimme espanjalaista ruokaa, ja kävimme vielä kreikkalaisessa kojussa, shoppailemassa täytettyjä oliiveja, joiden sisällä oli appelsiinia ja juustoa. Vaikka olisimme halunneet syödä kaikkea mahdollista, rajansa kaikella. Olimme niin täynnä, että välillä oli pakko istua penkille, pitämään lepohetki. Kun nousimme ylös, päätimme, että emme täydestä olosta huolimatta, aio jättää jälkiruoka- ja makeiskojuja käymättä, emme mistään hinnasta! Menimme siis syömään hieman suklaalla täytettyjä lettuja, ja mukaan otimme vielä muutamat leivokset, sekä englantilaisia toffeita.
Molempien, sekä minun, että ystäväni mielestä, markkinapäivä oli oikein onnistunut. Saimme taas paljon uusia kokemuksia, ja maistella paljon ruokia, joita ei ole ihan joka päivä saatavilla. Illalla bussissa istuessamme, olimme melko väsähtäneitä, ja matka sujuikin nopeasti. Toivottavasti pääsemme pian käymään suurmarkkinoilla uudelleen! Vaimokin oli onnellinen, ja toivoo varmasti samaa, sillä hänelle tuliaiseksi viemäni pitsiliina, oli aivan erityisen hieno! Se oli Pietarista kotoisin olevan, vanhan mummelin tekemä. Markkinoilla tapaa sitten mielenkiintoisia ihmisiä, aivan joka kerta. Torilla tavataan taas!