Tietokonevirus on tänä päivänä tuttu ja läpikotaisin tunnettu käsite, mutta kuinka laajalti virusten vaikutus myös muihin elektroniikkalaitteisiin on tiedossa, onkin sitten eri asia. Nykypäivänä elektroniset käyttöesineet kuten tietokoneet, lähes kaikki puhelimet, tabletit, uudemmat televisiot ynnä muut vastaavat ovat yhteydessä Internetiin ja täten altistettuja erinäisille, laajan skaalan omaaville ja eri tarkoituksiin tuotetuille viruksille.
Usein virukset leviävät verkon sekä verkosta ladattujen tiedostojen avulla. Ne hakevat jatkuvasti järjestelmän heikkoja kohtia, tunkeutuvat tietokoneeseen esimerkiksi hidastaen sen toimintaa huomattavasti ja pahimmassa tapauksessa saattavat tuhota jopa koko tietokoneen, niin että järjestelmät ja muistit kaatuvat totaalisesti eikä tietokone käynnisty enää ollenkaan. Erilaiset virukset saattavat lukea esimerkiksi tietokoneelle asetettuja salasanoja ja lähettävät niitä usein kolmannelle osapuolelle, joka käyttää niitä haittatarkoituksiin. Suurin haitta viruksissa on kaikkien tietokoneelle talletettujen tiedostojen, tietojen ja informaation häviäminen. Pahimmillaan virukset saastuttavat myös varmuuskopiot ja kiintolevyn, niin että koneen ja sen tiedostojen palautus on käytännössä mahdotonta. Eri luokkiin jaotellut virukset ovatkin pääuhka juuri tietokoneille. Viruksen leviämisessä on myös aktivointivaihe, jolloin se ohjelmointinsa mukaisesti alkaa tuhota tiedostoja, vaikkakin pelkkä aktivoimaton leviäminen tiedostoihin saa aikaan jo tuhoja.
Ensimmäiset tietokonevirukset kirjoitettiin 1980-luvulla, jolloin hakkerointi oli vielä tuntemattomampi käsite. Vuosituhanteen vaihteessa virusten määrä kuitenkin kasvoi räjähdysmäisesti samanaikaisesti tietokoneiden käyttäjien kuitenkin valveutuen virustorjuntaohjelmien pariin. Nykyaikana ei enää ole olemassa yhtäkään tietokonetta, josta ei virusta olisi jouduttu poistamaan.
Virukset luetaan kuuluvaksi haittaohjelmien erilliseen kategoriaan. Sanana haittaohjelma tarkoittaa tiedostoa tai ohjelmaa, joka sisältää yhden tai useampia viruksia, vakoiluohjelmia, mainosohjelmia tai kiristysohjelmia. Näistä esimerkiksi kiristysohjelma on yleensä jonkin poliisitahon nimissä levitetty ohjelma, joka tunkeutuu tietokoneeseen tietoturva-aukon kautta (niin kuin lähes kaikki muutkin haittaohjelmat ja virukset) ja sulkee koneen tekaistulla viestillä joka väittää tietokoneen sisältävän laitonta videomateriaalia, useimmiten lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa tai seksuaalista hyväksikäyttöä, ja jossa neuvotaan maksamaan tietty summa rahaa tietylle tilille, jonka jälkeen tietokoneen jälleen saisi auki, vaikka näin ei tapahdu. Mainosohjelmat usein livahtavat tietokoneelle asennettavien tiedostojen ja järjestelmien yhteydessä jolloin ne täyttävät näytön nimensä mukaisesti mainoksilla. Mainosohjelmat luetaan kuuluvaksi vakoiluohjelmien kastiin, jotka keräävät tietokoneelta sen käyttäjän/käyttäjien tietoja, kuten salasanoja ja luottokorttitietoja sekä -numeroita, ja lähettävät niitä edelleen kolmansille osapuolille, eli tässä tapauksessa virusten ja haittaohjelmien luojille. Vuosien 2007 ja 2008 aikana haittaohjelmien määrä yli kaksinkertaistui, niin että kokonaisluvuksi saatiin yli miljoona. Kun kuitenkin huomioidaan että tuostakin mittauksesta on jo aikaa, on noiden ohjelmien määrä varmasti tähänkin mennessä kertaantunut useasti.
Kuten alussa mainitsin, on ihmisten valveuduttava myös muun elektroniikan kuin vain tietokoneiden osalta, sillä esimerkiksi älypuhelimiin on kehitetty vastaavilla tavoilla toimivia ja leviäviä haittaohjelmia ja viruksia, jolloin kaikki käyttäjän yksityiset tiedot (kuvat, viestit, tiedostot) ovat vaarassa levitä hakkereiden kautta julkisuuteen ja väärinkäyttöihin. Myös puhelimiin kuitenkin on mahdollista ja suositeltavaa asentaa joko ilmaisia tai paremmin toimivia maksullisia viruksentorjuntaohjelmia. Viimeaikoina on myös tullut julkisuuteen niin televisioihin, kuin jopa autojen ajotietokoneisiin kohdistuneita murtoja. Omien elektroniikkalaitteensa niiden vaatimilla tavoilla asian mukaisesti turvaaminen onkin hyvin tärkeää, mikäli haluaa säilyttää omat asiansa vain omina asioinaan. Pahimmassa tapauksessa menettää tärkeät tiedostonsa kuten videot, kuvat, ja jopa rahansa, ja tällöin toivoo olleensa tarkempi turvaamisen kanssa. Viranomaiset tekevät jatkuvasti työtä hakkeroijien alas ajamiseksi, mutta menetettyjä asioitaan ei kuitenkaan koskaan tule saamaan ennallaan olevina takaisin, jos ollenkaan. Olkaahan siis erityisen tarkkoja kaikkien niiden turvaohjelmien päivitysten ja laadun kanssa.